Jätin kotisivun kirjoittamisen alkaessani uutta kirjaa ”Mannerheim hetkiä, Suomi ja suurvallat Rooman ajasta NATO-USA rajamaahan”. Se on nyt valmis. Kirja seuraa 2700 vuotta läntisen sivilisaation ja havaintojen syntyessä sen suomalaisen muodon turvallisuuspolitiikan historiaa Roomasta, Ateenasta ja Jerusalemista nykypäivään.
”Mannerheim hetket” ovat olleet tilanteita, jolloin suomalaiset ovat vastanneet suurvaltojen keskinäisten kamppailujen asettamiin haasteisiin. Talvella 2021-2022 oli jälleen sellainen hetki osana nykyistä globaalia muutosaikaa ja siihen liittyvää mullistusta koko pohjoisella maapallolla. Kirjan havaintojen mukaan sellaisia on ollut noin kerran 200-400 vuodessa, ja ne ovat aina pakottaneet suomalaiset henkensä pitimiksi Mannerheim hetkiin.
Muutosajat ovat aina olleet rankkoja, ja nyt vaikuttaa tavallista useampia tekijöitä. Uuden kirjan pitkä matka tunnistaa, että läntisen sivilisaation alkuaikoina Euraasiassa syntyivät myös Kiinan konfutselainen, Konstantinopolin itä-roomalainen ja Islam erilaisine virtauksineen. Nyt osa niiden perillisistä haastaa liittoutuneina ja yksinvaltaisina valtioina läntisen sivilisaation valtioita. Se kertoo, ettei läntisen 1700-luvun valistuksen usko kaikkien sivilisaatioiden perustavaan samanlaisuuteen pidä paikkaansa. Demokraattinen ihminen ja valtio ovat pitkä sivistyshistoriansa tuloksia.
Nyt globaaliin muutosaikaan liittyy myös Suomelle läheisimmän ympäristön eli pohjoisen maapallon geopoliittinen muutos, keskeisinä syinään Jäämeren sulaminen ja ohjusteknologian kehitys. Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on syntymästään asti ollut kahden valtameren suojaama. Siellä on kuitenkin jo pitkään tunnistettu oman mantereen tuleminen pohjoisessa suoraan merelliseen yhteyteen Euraasian Venäjän ja sitä tukevan Kiinan kanssa. Ne puolestaan pyrkivät etenemään Jäämerellä kohti Pohjois-Amerikkaa ja etsivät reittiä Atlantille. Niiden suuntaan Yhdysvaltojen uusia raja-alueita ovat idässä Alaska, pohjoisessa Kanada, lännessä Grönlanti, Islanti sekä Pohjola erityisesti Norja ja Suomi.
Suomen osalta tutkimuksen havainto on, että vuoden 1617 Stolbovan rauhasta talveen 2021-2022 Atlantin anglosaksit ja Euraasian, kuten aluksi sanottiin, moskoviikit ovat suurten murrosten rauhoissa järjestäneet Pohjolan välissään olevaksi puskurialueeksi. Sakari Topeliuksen, J.L. Runebergin ja Väinö Linnan kertomukset ovat kertoneet koskettavasti sen eri vaiheiden etulinjan arjesta. Mannerheim hetket tutkii nyt ensimmäistä kertaa alusta nykypäivään, mitä tapahtui todella etulinjoihin johtaneissa ja sieltä pois tuoneissa suurvaltojen päätöksissä ja suomalaisten vastauksissa niihin.
Uusi Aku Louhimiehen Lapin sota elokuva kertoo jälleen sodan ajan kansalaisten arjesta. Niihin johtaneet suurvaltojen päätökset tehtiin Teheranissa 1. joulukuuta 1943. Suomessa siihen vastattiin marsalkka Mannerheim ja presidentti Risto Rytin johdolla kesällä 1944 – sekä sen jälkeen talveen 2021-2022 asti.
Toinen Mannerheim hetkien havainto on, etteivät suuret muutokset kuten nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole koskaan olleet kerralla valmiita. Niiden vakauttamisessa on ollut onnistumisia ja epäonnistumisia. Historia ei toista itseään, mutta aikaisemmin toistuneet kehityskulut neuvovat menestymään ja varoittavat epäonnistumisen vaaroista.
Sattumoisin Mannerheim hetket ilmestyi, ja tämä kotisivu alkaa tilanteessa, jossa presidentti Stubb ja pääministeri Störe ovat toimillaan kertoneet tunnistavansa maidensa geopoliittisen aseman sekä muuttumattomat että muuttuneen geopoliittisen ympäristön.
Se on myös yksi syy jatkaa sen tutkimista tällä uudelleen alkavalla kotisivulla.
Myös laajemmin länsimainen historian tutkimus on alkanut korjata valistuksen kuten Edward Gibbonin Rooman historian virheitä ja niistä tehtyjä 1700-luvun ja kestämättömiä johtopäätöksiä. Tähän liittyvä tavoite on seurata tällä sivulla myös muualla käytävää keskustelua.
Kiitos
Mannerheim hetkiä kirjassa kiitettyjen tutkijoiden sekä historiaa tuntevien tuttavien lisäksi kiitän myös amerikkalaista Amazonia seitsemän vuoden työn tuloksena syntyneen 730 sivuisen kirjan hyväkysymisestä ja julkaisemisesta yhdessä viikossa. Samoin kiitän tutkijoiden Academia edu sivustoa mahdollisuudesta seurata ympäri maapalloa muiden tutkimuksia ja esittää omia välituloksia – yhteensä 50 artikkelia 33 000 avausta yli 100 maassa.